Mitä ovat haitalliset kemikaalit?

Käytämme joka päivä tuotteita, joissa on satoja eri kemikaaleja, ja altistumme suurelle määrälle eri aineita. Jotkin näistä aineista ovat haitallisia ihmiselle ja ympäristölle. Tällöin puhutaan haitallisista kemikaaleista. Jotkin aineet aiheuttavat välittömästi haittaa ihmisille eli ne ovat myrkyllisiä, allergisoivia tai ihoa ärsyttäviä. Toiset aineet vaikuttavat haitallisesti pitkän ajan kuluessa aiheuttamalla syöpää, haittaamalla lisääntymistä tai vahingoittamalla immuunijärjestelmää. EU:ssa käytetyt kemikaalit on rekisteröitävä vuoden 2018 kesään mennessä Euroopan kemikaalivirastolle. Listauksessa on noin 30 000 ainetta, jotka ovat olleet markkinoilla ilman tietoa niiden turvallisen käytön varmistamisesta. Lue lisää… Alle on listattu haitallisia aineita, joita voi olla myös joka päivä käyttämissämme tavaroissa.

Ftalaatteja käytetään lisäämään PVC- ja muiden muovien taipuisuutta, läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä. Kosmetiikassa ftalaatit toimivat kosteuttajina ja imeytymistä tehostavina aineina. Ftalaatteja löytyy esim. liimoista, elektroniikassa, rakennusmateriaaleista, hygieniatarvikkeista, lääketieteellisistä laitteista, saippuoista, pakkausmateriaaleista, leluista, vahoista, maaleista, painomusteista, lääkeaineista, ruoka-aineista ja tekstiileistä. Yhdisteitä vapautuu helposti huoneilmaan. Pehmeissä muoviesineissä ftalaattien tuntomerkkejä voivat olla mm. tahmea pinta sekä muovin tai hajusteen tuoksu. Ftalaatit ovat erityisen haitallisia miesten hedelmällisyydelle ja aiheuttavat koe-eläimillä esim. kivesten epämuodostumia, siemennesteen laadun heikkenemistä sekä feminisaatiota eli naisellisten ominaisuuksien korostumista. Lisäksi ftalaattien epäillään häiritsevän mm. immuunisysteemiä ja aineenvaihduntaa.

Polybromattuja palonestoaineita käytetään lähes kaikkialla, missä materiaalit voivat altistua korkeille lämpötiloille, kipinöille ja tulelle tai missä paloturvallisuudelle asetetaan erityisvaatimuksia. Lisääntyneen paloturvallisuuden kääntöpuolena ympäristömme ja elimistömme altistuu kemikaaleille, joista monilla on sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisia, suurelta osin huonosti tunnettuja vaikutuksia. Bromattujen palonestoaineiden tyypillisiä käyttökohteita ovat mm. kestomuovit, elektroniikka, verhoilukankaat ja rakennusmateriaalit. Yhdisteitä vapautuu tyypillisimmin käytön tai hävittämisen yhteydessä ympäristöön, josta ne kulkeutuvat ravinnoksi käytettäviin eläimiin. Suurin altistus tuleekin ravinnon kautta, mutta myös huonepölyn hengittäminen saattaa altistaa mahdollisille riskeille. Joidenkin palonestoaineiden epäillään lisäävän esimerkiksi imusolmukesyöpää ja sikiövaurioita sekä häiritsevän kilpirauhashormonien tasapainoa. Aineet saattavat myös aiheuttaa käyttäytymishäiriöitä ja oppimisvaikeuksia.

Alkyylifenoleita käytetään maaleissa, lakoissa, pinnoitteissa, lentokoneiden jäänestoaineissa ja teollisissa pesuaineissa. Lisäksi näillä yhdisteillä voidaan lisätä betonien huokoisuutta. Alkyylifenoleita käytetään myös tekstiiliteollisuudessa Euroopan ulkopuolella, joten ulkomailta tuodut tekstiilit voivat sisältää yhdisteitä tai niiden johdannaisia. Alkyylifenolit on luokiteltu vesiympäristölle vaarallisiksi aineiksi. Yhdisteiden on todettu vaikuttavan nisäkkäillä ja kaloilla hormonin tavoin. Osa yhdisteistä on lisäksi luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineiksi, jotka voivat mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä sekä olla vaarallisia sikiöille Kuluttaja voi vähentää alkyylifenoleiden aiheuttamaa kemikaalikuormaa valitsemalla Joutsenmerkittyjä tai EU:n ympäristömerkillä varustettuja tuotteita.

Bisfenoli A:ta eli BPA:ta käytetään lämpöherkän paperin pinnoituksessa. Myös kovamuovisista kulutustuotteista, säilyke- ja virvoitusjuomatölkkien sisäpinnoilta ja palonestoaineista voi löytyä yhdistettä. Yhdistettä saattaa löytyä myös vesijohtoverkoston saneerauspinnoituksista. BPA:ta vapautuu esimerkiksi mikrokuumennuksen aikana, suorassa auringonvalossa tai jos muoviastioissa säilytetään happamia juomia, kuten limonadeja. Yhdiste voi häiritä erityisesti hormonijärjestelmää, ja sen on todettu vaikuttavan estrogeenin aineenvaihduntaan. On mahdollista, että BPA vaikuttaa haitallisesti myös hermostoon, immuunijärjestelmään ja verenkiertojärjestelmään sekä aiheuttaa mahdollisesti syöpää. Kuluttaja voi vähentää omaa altistumistaan BPA:lle mm. käyttämällä muovisia astioita vain alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, välttämällä säilykeruokia sekä korvaamalla kolhuiset ja vanhat muoviastiat esimerkiksi lasisilla vaihtoehdoilla.

Perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS-yhdisteet) ovat suuri joukko erilaisia orgaanisia yhdisteitä. Yhdisteitä käytetään pintakäsittelyaineena likaa ja vettä hylkivien pintojen aikaansaamiseksi vaatteissa, astioissa, sisustustekstiileissä, kartongissa, paperituotteissa, suksivoiteissa, kromin pinnoituksessa ja sammutusvaahdoissa. PFAS-yhdisteiden kaupallisia nimiä ovat esim. ScotchGard™ ja Teflon ™. PFAS-yhdisteet vaikuttavat haitallisesti mm. oppimiseen, käyttäytymiseen, maksaan, immuunivasteeseen, kehitykseen, lisääntymiseen ja kolesteroliin. Yhdisteiden pitoisuuksia pyritään vähentämään mm. Itämeren suojeluohjelmassa. Kuluttaja voi välttää näiden hitaasti hajoavien yhdisteiden pääsyä jätevesiin omilla kulutusvalinnoillaan.

Alla olevasta listasta löydät lisätietoja aihealueesta tukemaan ostopäätöksiä ja kemikaalikuorman vähentämistä. Suurin osa linkeistä vie suoraan turvallisuus- ja kemikaalivirasto  Tukesin sivuille, joilta löytyy ajantasaista ja puolueetonta tietoa aiheesta.

• Kodin kemikaalit (Tukes)
  • Yhteenveto Tukesin tarjoamasta tiedosta kuluttajakemikaaleihin liittyen.
• Kemikaalien yhteisvaikutukset (Tukes)
  • Tietoa kemikaalien yhteisvaikutuksista.
• Kemikaalien merkinnät (Tukes)
  • Tietoa kemikaalimerkinnöistä ja erilaisista kemikaaleja koskevista varoitusmerkinnoistä.